Tarkkailun yhteenvetooppimisen mahdollistamiseksiLähteet: Liikanen.P. 1991. Varhaislapsuuden ihmissuhdekokemukset suomalaisen kulttuurin ilmentäjänä.Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.Tutkimuksia 45. (161 s.) Liikanen, P. 1984. Kouluvalmius. Kielen ja käsitteiden hallinnan arviointiharjoitus. Video.Kesto 35 min. Jyväskyläb yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus. Liikanen, P. 1984. Kouluvalmius ja tukiopetus. Video. Kesto 18 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus. |
Tehtävä
Saadaksesi kokonaiskuvan arvioitavan sekä itsetunnosta ja identiteetistä että arvioitavan tiedonjäsentämisen ja informaation prosessioinnin hallinnasta, tee yhteenveto suorittamistasi arvioinneista. Suunnittele arviointiisi perustuen tukiohjelma arvioitavan oppimisen mahdollistamiseksi.
a) henkilökohtainen toimintasuunnitelma ja
b) luokkatasolla toteutettava toimintasuunnitelma.
c) Toteuta suunnitelma ja tarkista suunnitelmasi toteutuksen jälkeen, onko edistystä tapahtunut.
Kehonkaava. Millainen on arvioitavan oma kuva, ihmispiirros ja tunnistaako arvioitava kehon eri osat? Hahmottaako lapsi kehonsa kaikki osat?
Minätunteet . Millaisia OK, OK jos ja Ei OK-minätunteita arvioitavalla on? Perustuvatko hänen kokemuksensa pääasiallisesti joihinkin tiettyihin minätunteisiin, millaisiin. Kuvaile tarkasti, missä olosuhteissa nämä minätunteet syntyvät. Miten lisäät tilanteita, jotka vahvistavat päivittäin useita kertoja OK-minätunteita? Tarkista, että näin todella tapahtuu.
Perusasenne. Mikä on arvioitavan sosiaalisissa suhteissa syntyvä tavallisin perusasenne? Tee toimintasuunnitelmat siten, että arvioitavalla on mahdollista kokea päivittäin Minä+, sinä+(he+) perusasenne?
Sosiaaliset roolit. Mikä on arvioitavan tavallisin opittu sosiaalinen rooli sosiaalisissa ja ongelmatilanteissa? Sisäällytä toimintasuunnitelmiin tehtäviä, joissa arvioitava joutuu toimimaan pelastajan roolissa. Pyri vähentämään kaikkia sellaisia tilanteita, jotka lisäävät ahdistajan tai uhrin roleja.
Minän kokeminen. Suunnittele ja toteuta arvioitavan ikioma minäkirja toimintasuunnitelman aikana. Kuvaa minäkirjassa "tarinoita minusta", "perheestäni", "tapahtumista" jne. Minäkirja kertoo ja vahvistaa miten lapsi kokee itsensä (identifioituminen)
Lapseen kohdistettu viestintä. Selvitä millaisia viestejä lapseen kohdistuu kotona, koulussa, esikoulussa ja leikkiryhmissä. Hiostetaanko lasta vaatimuksilla, jotka sisältävät viesteja "Ole parempi", "Ole vahva", "Miellytä muita", "Yritä enemmän" ja "Pidä kiirettä". Millaisia ja kuinka paljon lapsen olemassaoloa tukevia myönteisiä viestejä sisältyy hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Mitä seuraavista lapseen kohdistetuista viesteistä esiintyy lapsen jokapäiväisessä elämässä?
Älä ole olemassa - On lupa olla olemassa
Älä ole se, mikä olet - On lupa olla se, mikä olet
Älä ole lapsi - On lupa olla lapsi
Älä tee sitä- On lupa tehdä sitä
Älä kasva - On lupa kasvaa
Älä ole tärkeä - On lupa johtaa ja olla tärkeä
Älä kuulu On lupa kuulua
Älä ole lähellä- On lupa olla lähellä
Älä ole sairas (terve)- On lupa olla sairas (terve)
Älä ajattele - On lupa ajatella
Älä tunne - On lupa tuntea
Kuinka paljon sallivuutta sisältyviä viestejä kohdistetaan päivittäin lapseen? Miten muutat lapsen kohdistettavia viestejä sallivuutta ja olemassaoloa vahvistaviksi? Suunnittele toimintasuunnitelma sellaiseksi, että lapseen kohdistetuista päivittäisistä viesteistä yli puolet on myönteisiä ja myönteistä olemassaoloa vahvistavia?
Kuinka paljon motorisen, havainto- ja käsitetason tehtävistä lapsi hallitsee? Onko joissakin kehitysvaiheissa puutteita? Suunnittele tehtäviä, joilla vahvistat puuttuvia kehitysvaiheita. Koulutulokkaan tulisi hallita tiedonjäsentämisen 7. vaihe ja kaikki sitä edeltävät vaiheet, hyötyäkseen parhaiten erilaisista oppimistilanteista. Tarkista, pitääkö tämä paikkansa, jos lapsi ei vielä hallitse tiettyä tiedonjäsentämisen kehitysvaihetta ja miten lapsi toimii tätä kehitysvaihetta vastaavissa tilanteissa?
Mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota? Jatkotoimenpiteet?
Lähteet
Liikanen, P. 1979. Ympäristöoppia ja musiikkia käsittelevien televisio-ohjelmien vaikeustason ja oppilaiden kehitystason yhteydestä oppimiseen peruskoulun ala-asteella. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja 1. (190 s.)
Liikanen, P. 1980. Televisio-ohjelmat ja perhepäivähoito. Selvitys multimediaohjelmakokeilusta v. 1975-76. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 1. (183 s.)
Liikanen, P. 1983. Peli - didaktinen menetelmä. Video. Kesto 22 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.
Liikanen, P. 1983. Domino - didaktinen menetelmä. Video. Kesto 20 min.Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.
Liikanen, P. 1990. Satu identiteetti- ja ihmissuhdemallina. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 42. (141 s.)
Päivitetty 23.04.2002 -Copyright © 2002 Pirkko Liikanen