Motorisen tason arviointi

Jalkojen eriytyminen kokonaismotoriikasta

Oikean ja vasemman eriytyminen kokonaismotoriikasta

Ristikkäisliikkeiden erityminen kokonaismotoriikasta

Arviointi

Mikään muu ruumiin osa ei saa liikkua kuin pyydetty käsi, jalka jne.

Ylä- ja alaruumiin eriytyminen kokonaismotoriikasta (tehtävät 1-6) Tarkkaile liikkuuko mikään muu paikka kuin joko pyydetty käsi tai jalka. Ole hyvin tarkka arvioinnissasi.

Vasemman ja oikean eriytyminen erityminen kokonaismotoriikasta (tehtävät 7-10) Tapahtuuko liikkumista ainoastaan jommallakummalla puolella - oikealla tai vasemmalla vai kummallakin puolella. Ole erityisen tarkka ristikkäsiliikkeiden hallinnassa. (Tehtävät 9-10)

Jos lapsella esiintyy minkäänlaista epäröintiä tai ongelmia tehtävissä, harjoittele lapsen kanssa liikkumista ryömimällä, konttaamalla, kierimällä, kävelylaudalla tai puomilla kävelemällä, liikkeitä jäjittelemällä, laukkaamalla, liukumalla, harjoittelemalla erilaista kävelyä ja juoksua (esim ankka, jänis, rapu, mato, elefantti, kilpikonna) tai tekemällä "enkeleitä lumessa". Muunna tehtävät leikinomaisiksi toiminnoiksi.

2. Motorishavainnollinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen motorishavainnollinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa "kehitysvaihekuvauksen tarkistus". Olet tällöin motorishavainnollisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorishavainnollista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa "Lisää tietoa kehitysvaiheesta". Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa "Takaisin" Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Motorishavainnollisen vaiheen arvioinnissa kiinniteään huomio siihen kuinka paljon lapsi tarvitsee motorista ja visuaalista tukea tehtävien suorittamisessa. Motorisen liikeradan hallitseminen edellyttää tehtävien täsmällistä ja oikeaa suorittamista. Motorishavainnollinen vaihe arvioidaan kolmella eri tehtäväsarjalla:

• kävely viivaa pitkin tai puomilla,
• hyppiminen ja
• silmänliikkeiden eriytyminen kokonaismotoriikasta.

Piirrä maahan 2 metrin mittainen suora viiva tai merkitse viiva lattiaan maalarin teipillä. Tehtävä voidaan suorittaa myös kävelylaudalla. Pyydä lasta kävelemään viivaa pitkin - eteenpäin, taaksepäin ja sivuttain

Arviointi

Tarkkaile,

• 1) onko kävely joustavaa ja tasaista (hallitsee motorishavainnollisen vaiheen),
• 2) pysähteleeköö lapsi,
• 3) käyttääkö enemmän toista kuin puolta enemmän kuin toista,
• 4) välttääkö tasapainoa juoksemalla,
• 5) ottaako pitkiä askelia selvitäkseen tehtävästä nopeammin,
• 6) astuuko viivalla sivuttain
• 7) astuuko pois viivalta
• 8) katsooko jalkoihinsa
• 9) kääntääkö kehonsa nähdäkseen, minne on menossa.

Kohdat 2-9: motorishavainnollisen vaiheen hallinta on vielä kesken. Tarvitaan lisää harjoitusta vaiheen hallitsemiseksi.

Hyppimisenen tulee olla joustavaa ja rytmistä. Pyydä lasta hyppimään

• 1) ensin toisella jalalla (oikealla)
• 2) sitten toisella (vasemmalla)
• 3) sitten kummallakin jalalla yhtä aikaa
• 4) sitten kaksi hyppyä aina samalla puolella: kaksi kertaa oikealla jalalla, sitten kaksi kertaa vasemmalla jalalla, sitten jälleen kaksi kertaa oikealla jalalla jne.

Arviointi

Yhdellä jalalla hyppiminen

Tarkkaile,

• 1) saako lapsi pitää toista jalkaa ylhäällä lattiasta,
• 2) suoriutuuko toisella jalalla paremmin kuin toisella

  Molemmilla jaloilla hyppiminen

• 3) osaako pitää jalkoja yhdessä,
• 4) käytääkö vain kehon toista puolta

  Vuorohyppely

• 5) onko hyppely jäykkää
• 6) epäröikö jokaisen hypyn jälkeen kumpaa puolta käyttää
• 7) pysyykö paikallaan hyppyä suorittaessaan,
• 8) osaako siirtyä helposti puolelta toiselle

Silmäliikkeiden tulee olla koulutulokkaalla eriytyneitä kokonaismotoriikasta.

Ota jokin esine ja aseta lapsen silmien tasolle noin 50 sentimetrin päähän lapsen silmien tasolle. Pyydä lasta katsomaan esinett(esimerkiksi kyvän, taskulampun ym.), kun liikutat esinettä hitaasti ja tasaisesti lapsen silmien edessä seuraavasti:

Liikuta esinettä hitaasti lapsen silmien korkeudella

• 1) samalla tasolla keskeltä oikealta ja takaisin
• 2) samalla tasolla keskeltä vasemmalle ja takaisin
• 3) samalla tasolla oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle
• 4) ylhäältä alas ja alhaalta ylös
• 5) vinosti alhaalta vasemmalta ylös oikealle ja päivänvastoin
• 6) ympyrässä lapsen kasvojen edessä, niin että tmpyrän keskipiste säilyy lapsen silmien kohdalla.

Konvergenssi

Arviointi

Tarkkaile

• 1) liikuttaako lapsi päätään silmien sijasta,
• 2) ovatko silmän liikkeet nykiviä kauttaaltaan tai vain ääriasennossa,
• 3) onko silmien liike nykivää keskikohdassa,
• 4) toimivatko silmät yhdessä,
• 5) jääkö toinen silmä paikalleen toisen silmän jatkaessa liikettä,
• 6) liikkuvatko silmät todellisen liikkeen edellä tai jäljessä,
• 7) menettääkö ajoittain lapsi silmäkontaktin esineeseen,
• 8) osaako kohdistaa silmät uudelleen kohteeseen menetettyään kerran silmäkontaktin esineeseen ja
• 9) harhaileeko toinen silmä

3. Havaintomotorinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintomotorinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa "kehitysvaihekuvauksen tarkistus". Olet tällöin havaintomotorisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen havaintomotorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa "Lisää tietoa kehitysvaiheesta". Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa "Takaisin" Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin havaintomotorisen vaiheen arviointiin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Havaintomotorinen vaihe arvioidaan neljällä eri tehtäväsarjalla:

• avaruudellinen orientoituminen,
• dominanssi,
• liikkeiden jäljittely ja
• jäljentämistehtävä..

Avaruudellinen orientoituminen arvioidaan sillä, miten lapsi pystyy suhteuttamaan kehonsa kulkiessä jonkun yli, ali ja välistä. Koulutulokkaan tulee osata liikkua koskettamatta estettä kulkiessään jonkun yli, ali, vierestä tai välistä.

Esteen yli kulkeminen

Aseta kaksi tuolia vastakkain ja niiden yli jokin este (esimerkiksi keppi) Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä kepin yli koskettamatta tai pudottamatta sitä.

Esteen ali kulkeminen

Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä kepin ali koskettamatta tai pudottamatta sitä.

Kahden esineen välistä kulkeminen

Aseta kaksi tuolia niin lähelle toisiaan, että niiden välistä kulkeminen edellyttää aina kehon kääntämistä sivuttain. Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä. Tarkkaile, miten lapsi suhteuttaa kehonsa kulkiessaan tuolien välistä. Ja osaako hän kääntää kehonsa sivuttain niin että tuolien välistä kulkeminen on mahdollista koskettamatta niitä.

Lapsen kehon dominanssi on vallitseva koulunkäynnin alkaessa. Tästä syystä on tärkeää kontrolloida lapsen silmäisyys, kätisyys ja jalkaisuus, niin että opetusta ja toimintaa suunniteltaessa ja ohjatessa, tiedetään, mikä puoli kehoa on toista dominoivampi. Tämä on erityisen tärkeää käden taitoja harjoittaessa (kirjoittaminen, piirtäminen, askartelu jne.) ja jalkojen taitoja harjoitettaessa (liikunta, potkupallo ym.)

Kätisyys

Heitä lapselle pallo ja pyydä ottamaan kiinni yhdellä kädellä ensin toisella (oikealla) ja sitten toisella (vasemmalla) kädellä ja lopuksi kummallakin kädellä. Heitä jokaista vaihetta kymmenen kertaa.

Arviointi

Huomioi, kuinka monta kiinnioottoa onnistui oikealla, kuinka monta vasemmalla kädellä ja kuinka monta kummallakin kädellä. Se käsi, jolla lapsi onnistui saamaan kiinni pallon toista kättä useammin, on lapsen dominoivampi käsi.

Silmäisyys

Anna lapselle "kaukoputki" ja pyydä tarttumaan siihen kummallakin kädellä ja katsomaan sillä kauas horisontiin. Toista tehtävä kymmenen kertaa.

Arviointi

Kummalla silmällä lapsi katsoi. Se silmä, jolla lapsi katsoi useammin kuin toisella, on lapsen dominoivampi silmä.

Jalkaisuus

Potkaise lapselle pallo, ja pyydä potkaisemaan takaisin. Toista kymmenen kertaa.

Arviointi

Kummalla jalalla lapsi potkaisee pallon takaisin? Se jalka, jolla lapsi potkaisee useammin kuin toisella jalalla, on lapsen dominoivampi jalka.

On olemassa oikea kätisiä, silmäisiä ja jalkaisia - mutta voi olla myös oikea kätisiä, vasen silmäisiä ja vasen jalkaisia lapsia ja aikuisia.

Pyydä lasta jäljittelemään liikkesarjaa, joita näytät yhden kerrallaan tietyssä järjestyksessä. Oikean- ja vasemmanpuoleisten liikkeiden tulee vastata toisiaan. Kun näytät oikealla, tulee lapsenkin liikuttaa oikeaa. Jos tässä tapahtuu virhe, sitä ei korjata. Anna lapsen suoriutua tehtävistä peilikuvanomaisesti.

Opettele aluksi liikesarja multi- ja hypermediaohjelmasta.

Arviointi

Selviääkö lapsi kaikista liikkeistä? Tarkkaile onko eroa vasemman tai oikean puolen liikkeissä tai ristikkäin tehdyissä liikesarjoissa.

Anna lapselle multi- ja hypermediaohjelman esittämän mallin mukaiset kuviot ja pyydä lasta jäljentämään ne kuvioiden vieressä oleviin pisteisiin.

Arviointi

Mikäli lapsella on vaikeuksia jäljentää kuvioita, tarkkaile on hänellä ongelmia muissa havaintomotorista valmiutta edellyttävissä tehtävissä. Hänellä saattaa olla vaikeuksia oppia lukemaan, koska kuvion erottaminen taustasta, kirjaimien erottaminen muusta sanasta tai tekstistä on vaikeaa.