Jaakko Liikanen - Kuusamon Liikasten sukuhaaran yrittäjiä


Lasinpuhaltaja Jaakko Liikanen

Kuusamon Liikasten sukuhaaran yrittäjiä

Vuoden 2002 Liikanen


Lapsuus

Jaakko Liikanen on syntynyt 30.3.1949 Kuusamossa Käylän kylässä pienviljelijän poikana. Perheessä oli 11 lasta. Kansa- ja kansalaiskoulun käytyään hän ensin haaveili opettajan ammattista, mutta tuli vuonna 1966 Riihimäen Lasiin etsimään työtä. Täällä vastattiin, että uuden miehen on aluksi mentävä Riihimäen seudun ammattikoulun lasilinjalle.

Oppipojasta mestariksi

Koulun jälkeen Jaakko oli Riihimäen Lasissa kymmenen vuotta ja muutti sitten Humppilan lasitehtaalle. Mikkelin tien varteen Studiolasiin hän pestautui jo ennen tehtaan aloittamista ja oli siellä yhdeksän vuotta. Sieltä hän siirtyi v. 1986 Nuutajärven lasitehtaalle ja edelleen saman omistajan Napapiirin Lasiin. Vuonna 1987 Liikanen palasi Riihimäelle Jussis Keramik'iin ensin Sepänkadulle, sitten Herajoelle ja Tervakoskelle. Välillä työpaikkana oli Ahvenanmaa. Olipa hän yhden kevätkauden Taideteollisessa korkeakoulussa opettamassa lasinpuhallusta, samoin jonkin aikaa Wetterhoffilla. Näihin aikoihin liittyy myös yhdeksän kuukauden rupeama Art Glass Teamissa Humppilassa. Rohkeus oman lasitehtaan perustamiseen syntyi kesällä v. 1994 Teollisuuskylän Kylänraitille

Perheen perustaminen

Aviopuolison Toini Kyllikki o.s. Rouvisen (s. 08.12.1952 Rääkkylä) Jaakko tapasi vuonna 1972. Toini on mukana perheyrityksessä. Perheessä on kaksi tytärtä Riina Maarit s. 24.11.1973 ja Jenni Emilia s. 16.7.1985. Kodista jo iratutunut Riina tekee väitöskirjaansa ja työskentelee tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa (vesihuoltotekniikka). Jenni käy peruskoulun 9. luokkaa. Jenni on näppärä sormistaan. Tietokoneasioissa isälleen Jaakolle nuorin tytär 15-vuotias Jenni on sanonut, että"Sinulla menisi sormi suuhun, jos minua ei olisi".

Oma yritys

Lasinpuhaltaja Jaakko Liikanen sai v. 1997 tehdastilat vanhalta Riihimäen lasitehtaalta, paikalta missä sanotaan puhalletun lasia jo vuodesta 1911 alkaen. Liikasen oma oppikierros oli näin päätynyt noin 20 metrin päähän siitä paikasta, missä hän oli oppinsa aloittanut. Omassa yrityksessä JL-LASI'ssa Jaakko työskentelee luoden omaa linjaansa, mutta myös monien taitelijoiden kanssa, joiden ideoita hän on jo vuosia työstänyt näkyväksi taiteeksi ja lasiesineiksi. Näitä taiteilijoita ovat mm. Nanny Still, Oiva Toikka, Helena Tynell, Erkki Tapio Siironen, Vesa Varrela, Markku Piri, Pertti Metsälampi ja Risto Matti Ratia. Jaakon Lasinpuhaltamo sai uuden uunin viime kesänä, hän oli itse rakentamassa tätä uunia, jossa tuli palaa jatkuvasti pitäen valuvan lasimassan notkeana. "Lasia onkin käsiteltävä yhtä hellästi kuin naista" on Jaakko opettanut kisälliään Joonas Lehtipuuta.



Jaakko Liikanen on tehnyt myös kynttilälyhtysarjan "Kylmäkukka", joka on hiekkapuhallettua jäälasia. Kylämäkukka on Hämeen maakunnan nimikkokukka ja siihen liittyy legendakin. " Legendan mukaan renkolainen Emilia Laurintytär itki kuolleen sulhasensa takia kyyneleitä, joista kasvoi hauras kylmänkukka jäätyneeseen maahan. Emilian aikalaisten mukaan lähimetsät olivat 1700-luvun alussa kylmänkukkia valkoisenaan."

"Siihen aikaan talvet tulivat varhain, ja ne olivat pitkiä. Emilian hiljainen talvi jatkui pitempään kuin muiden. Entisenlaisekseen Emilia Laurintytär ei palautunut enää koskaan. Aikojen kuluttua hänessä kuitenkin havaittiin uutta, vakaata elämäniloa, joka ei suostunut sammumaan vaikeimpinakaan hetkinä. Siksi Kylmänkukkaa alettiin pitää uskollisen rakkauden ja kohtaloonsa alistumisen merkkinä. Emilia Laurintyttären haudalle kasvoi, outo kaunis kukka, joka kukki läpi talven." (Joonas Lehtipuu 1997. Kylmänkukka. Teoksessa Savikukko kertoo. Helsinki:Otava, 80)

Jaakko Liikanen on tehnyt tilaustöitä mm. Suomen Unicef Yhdistykselle ja Unescolle. Suomen YK-liitto jakaa tänä vuonna (2000) Jaakon suunnitteleman lasipainon palkintona Maailmankansalaisen kypsyyskokeessa ansioituneille maailmankansalaisille.

Venetsia ja venetsialainen lasi on Jaakon sydäntä lähellä. Hän on käynyt viisi kertaa Venetsiassa. Onpa venetsialainen lasinpuhaltajakin työskennellyt viisi päivää Jaakon Lasinpuhaltamossa. Vanhat lasinpuhallustaidot ovat säilyneet Italiassa pitempään kuin Suomessa, nykyään puhallustekniikat ovat muuttuneet.. Vielä 1900 -luvun alussa Suomessa puhallettiin samalla tavalla kuin vielä nykyään Italiassa. Vanhoja käsityötaidon mestereita saa Suomesta hakea. Jaakko Liikanen on yksi näitä harvoja vanhan lasipuhalluksen käsityön taitajia Hän arvostaa vanhoja ja vaikeita puhallustekniikoita. Filigraanilasi on ammattitaitoa vaativaa lasinpuhallusta, jonka Jaakko osaa.


Kuva oikealla: Jaakko Liikasen filigraanilaseja

Jo 2000 vuotta eKr. lasia osattiin tehdä muotissa Egyptissä ja Kaksoisvirranmaassa. Lasinpuhallus syntyi Foinikiassa noin 100 eKr. Sulanutta hehkuvaa lasimassaa opittiin liittämään toiseen lasiin tai metalliin. Venetsiassa kehittyi jo 1500-luvulla filigraanilasi, jossa värilliset tai valkoiset lasilangat (-tikut) kierretään kuumaan lasimassaan kuvioiksi, jotka suurenevat puhallettaessa lasimassaan.



Kuva vasemmalla: Filigraanilasin värillinen tikku, joita tekovaiheessa yhdistetään lasimassaan.

Jaakko Liikasen työvälineitä lasinpuhalluksessa ovat: 1) pilli, jolla otetaan kuumaa lasimassaa uunista, 2) pihdit, 3) sakset, 4) plootu, jolla pillin päässä olevaa kuumaa lasimassaa muotoillaan ja 5) erilaisia muotteja.


Kuva oikealla:

Jaakko Liikanen puristaa pillillä kuumaa lasimassaa muottia vasten. Taustalla on lasimassan sulatusuuni, joka yötä päivää jatkuvasti pitää massan hehkuvana, työtilassa 1150 asteessa ja sulatuslämpötilan ollessa 1360 astetta.



Kuvasarja Jaakko Liikasesta filigraanilasia valmistamassa 14.11.2000 Riihimäen lasinpuhaltamossa

1. Jaakko Liikanen ottaa uunista sulavan hehkuvaa lasimassaa pillin päähän.

2. Pillin päässä oleva hehkuva lasimassa asetataan muottiin.

3. Toiseen muottiin astetaan värillisiä lasipuikkoja. Jaakko on etukäteen pätkinyt tekemänsä lasilangan sopivan pituisiksi lasipuikoiksi.

4. Lasipuikkoja lämmitetään noin 500 asteeseen.

5. Tämän jälkeen pillinn päässä oleva kuuma lasimassa sijoitetaan muottiin, jossa kuumennetut lasipuikot tarttuvat hehkuvaan lasimassaan.

6. Pillin päässä olevaa värillisiä tikkuja sisältävää lasimassaa pyöritetään plootulla. Lasipuikot ovat lasimassaa pyöritettäessä sulautuneet siihen. Kun lasimassaa on kuumennettu uudelleen ja pyöritetty plootulla, pillin päästä leikataan ylimääräinen pois ja puhalletaan palloksi.



7. Pyöreä pallo otetaan ponttuliin, joka lämmitetään trummelissa ja levitetään lautaseksi. Pää irrotetaan ponttulista ja pannaan lopuksi 500 asteiseen jäähdytysuuniin noin 12 tunniksi. Uunin lämpötilaa tiputetaan hitaasti huoneen lämpöiseksi.



Tervetuloa Liikasten sukuseura tutustumaan JL - Lasiin Riihimäelle.

Osoite: JL LASI, Vanha Riihimäen lasitehdas, Lehmustie 2, 11910 Riihimäki, Puh. 019-724 050, fax/koti 019-720 669, mob 040 - 516 4305; e-mail jl-lasi@dlc.fi

Vapaa-aika

Jaakko on jo Kuusamossa lapsesta lähtien harrastanut hiihtoa ja hiihtoa hän harrastaa edelleenkin. Hiihtokilometrejä kertyy joka vuosi jopa 1000 km - osa tästä matkasta vielä nytkin Kuusamossa. Kalle Päätalon teokset ovat Jaakosta mieluista luettavaa;, erityisesti varhaisen tuotannon kieli "murre" tuntuu läheiseltä. Kun joskus öisin ei saa unta, niin kirja on hyvä unen antaja. Kesällä ja syksyllä sienimetsä avautuu virkistävästi Jaakolle. Tyttäristä vanhin Riina harrastaa myös hiihtoa kuten isä Jaakko. Jenni taas pelaa jalkapalloa.

Aikaisemmin Jaakko oli varaukseton EU:n kannattaja, mutta nyt mieli on muuttunut, vaikka hän yhä edelleen kannattaa EU:ta. Pienen yrityksen toiminta perustuu omaan työhön ja omien käsien taitoihin.

Jaakko Liikasen tuotanto on saanut tiettyä omaleimaisuutta. Jaakko toteuttaa pitkälle viedyllä käsityötaidolla kaikkia lasinvalmistustapoja.

Tehtaalla tehdään omana tuotantona myös kylmälasitöitä.

Jaakon mielestä kauniissa lasissa tulee näkyä käsityön jälki.

Paluu Liikaslinkin etusivulle***Paluu Liikasten sukuseuran "tuote" sivulle

Paluu seuran pääsivulle

Päivitetty 15.09.2002