Ilma Liikanen

Mikkelin kestikievari

Mikkelin kirkonkylässä oli ollut kestikievari jo 1700-luvulla. 1800-luvun puolivälissä kaupungin kestikievari oli kauan Antti Kovasen hallussa. Hänen kuoltuaan vuonna 1868 kievarin pitäjäksi tuli Erik Sjerlund. Pari vuotta tämän jälkeen kievarin hoitajaksi tuli leipuri H. Nyholm, joka kuitenkaan joutui luopumaan toimestaan juopottelin vuoksi, ja uudeksi yrittäjäksi tuli hänen vaimonsa, joka luopui 1910-luvun alussa majatalostaan. Vuonna 1912 majataloa piti rouva Ilma Liikanen, jonka puoliso kauppias Kalle (Karl) Liikanen (s. 9.5.1841 Ristiina) oli kuollut 20.2.1911 Mikkelissä.

M. Nyholmin majatalo Mikkelissä (Rytkönen 1912, 116)

Kaupungin kestikievari muutti vuosien ja omistajien myötä usein sijaintipaikkaansa, kunnes vuonna 1879 rouva Nyholm hankki sille tontin nykyisten Maaherran- ja Savilahdenkatujen kulmauksesta. Tontilla oli kulmassa vanhastaan kalkkikartano, mutta kahteen otteeseen rakennettiin lisää majoitustilaa nykyisen Savilahdenkadun puolelle. Vuonna 1912 majatalossa oli 12 huonetta ja 3 keittiötä. (Kuujo, 1971, 142-143.)

Alkuaikoina kestikeivarinpitäjät huolehtivat itse matkustajien kuljetuksista. Myöhemmin kyytivelvollisuutta laajennettiin mm. Mikkelin pitäjäläisillä oli yhdeksän hollihevosta Mikkelin kaupungin kestikievarissa, vaikka omalla alueella oli kestikievareita ja hollikyytimatkoja yllin kyllin. Pitäjäläiset valittivat asiasta moneen kertaan ja vuonna 1870 senaatti vapautti pitäjäläiset kaupungin kestikievarin hollinpidosta.

Ilma Liikasen majatalo- ja ruokatarjoiluliike



Ilma Liikanen (o.s. Hagelberg) s.24.05.1858, k. 06.08.1923 Saarijärven papin tytär

Mikkelin kestikievari sijaitsee rouva M. Nyholmin talossa Kirkkokadun (nyk. Savilahdenkatu) varrella n: 5… , Kirkko- ja Aleksanterinkatujen kulmassa. Talo on Mikkelin vanhimpia. Majatalo sisältää joukon siistiä, valoisia majatalotarkoituksiin rakennettuja huoneita. Rakennus ei kuitenkaan yksin tee taloa matkustajille mieluisaksi, vaan se siisteys, puhtaus, kalustus ja sopusuhtainen järjestys, joka jokaisessa majatalossa vallitsee. Eikä sanotussa yllin kyllin.

Kahvila- ja ravintolaliikkeen pitäjänä jo aikaisempina aikoina on rouva Liikanen tottunut yleisöä palvelemaan. Aulis, taitava ja rehellinen palvelus sekä jokaisen osaksi tuleva jakamaton hyvä kohtelu vielä sanotun lisäksi vaikuttavat sen, että majatalossa mielellänsä viihtyy. Milloin on mieli jatkaa matkaa, silloin majatalon kolmesta kyytihevosesta joku on joutuen mukavien ajopelien edessä valmiina viemään vierasta matkansa päämäärää kohti.

Mutta mitä olisikaan kaupungin majatalo ilman ruokatarjoilua! Siinäkin suhteessa on rouva Liikanen osannut liikkeensä niin hyvin järjestää, että matkustajat eivät tarvitse tyytyä ainoastaan voileipäpöytään, vaan saavat tahtonsa mukaan aterioida runsaan ruokalistan perusteella. - Että majatalon taksat ovat kohtuulliset, ei tarvitse sanoa. Puhelin n:o 298 (Rytkönen 1912, 112, 116-117.)

Lähteet:

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 142-143.

Rytkönen, Aleksanteri, Murtotietoja Mikkelistä. Suur-Savon kirjapaino O.-y., Mikkeli 1912. s. 112 ja 116-117.

Kuva. Ilma Liikasen valokuva. Atelier Lindfors, Mikkeli.

Paluu Ristiinan Liikasten -sukuhaaran sivulle

Takaisin asiakirjahakuun

Sukuseuran etusivulle

Päivitetty 08.10.2002