Tiedonjäsentämisen kehityksen huomioonottaminen Havaintotason arviointi Alivalikko

Havaintotaso arvioidaan kolmella eri tehtäväsarjalla, joista kaksi sijoittuu havaintovaiheen ja yksi tehtävä havaintokäsitteellisen vaiheen arviointiin. Havaintotason arvioinnissa on kysymys havaintojen irtautumisesta motorisesta tiedon jäsentymisestä ja välittymisestä ja motorisesta informaation prosessoinnista pelkästään havaintojen välityksellä.

4. Havaintovaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintovaihe tarkoittaa, niin klikkaa "kehitysvaihekuvauksen tarkistus". Olet tällöin havaintokehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin". Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa "Lisää tietoa kehitysvaiheesta". Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa "Takaisin" Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Havaintovaihe arvioidaan kahdella eri tehtäväsarjalla: visuaalinen erottelu ja auditiivinen erottelu.

Visuaalinen erottelu

Klikkaa ohjelmassa "Visuaalinen erottelu"

Visuaalisen erottelun hallintaa voidaan tarkkailla esimerkiksi seuraavilla neljällä eri tehtäväsarjalla.

• Kokonaisuuden havaitseminen osan perusteella
• Samanlaisen hahmottaminen koon, muodon, värin tai asennon perusteella
• Samanlainen kuvion erottelu
• Visuaalinen muisti

Kokonaisuuden havaitseminen osan perusteella

Tarvikkeet: postikortteja, sakset, sinitarraa

Leikkaa postikortti kahteen, kolmeen, neljään tai kahdeksaan osaan. Piilota palat näkyvästi huoneeseen (seinille, pöydille, tuolille, lattialle jne.) ja pyydä lapsia etsimään palat ja kokoamaan niistä kokonainen kuva. Mikä kuva löytyy?

Aluksi voi harjoitella yhden kortin kokoamisella, ja vähitellen siirtyä useamman kortin osien löytämiseen ja kokoamaiseen ehjäksi kuvaksi.

Arviointi:

Mikäli on hankaluutta löytää paloja seinältä ym., saattaa olla että lapselle ei ole vielä kehittynyt kuvio-taustan hahmottaminen. Tällöin kuvion hahmottamista ja erottamista tulee vahvistaa ennen kuin se erotetaan taustasta. Esimerkiksi samanlaisten kirjaimien erottaminen erilaisista kirjaimista. Valitse aluksi kolmiulotteisia muovi- tai puukirjaimia, myöhemmin voit siirtyä kaksiulotteisiin kirjaimiin. Kirjainten koko ja väri voivat vaihdella. Muoto pysyy samana.

Samanlaisen erottaminen (konstanssi)

Tehtävänä on löytää mallin mukaisia kuvioita ympäristöstä (huoneesta, ulkoa, kaupasta jne.). Kuvioiksi voidaan valita esimerkiksi muoto (ympyrä, neliö, kolmio, vinokolmio jne.). Muodot voivat vaihdella koon. värin tai asennon mukaan

Samanlaisen erottaminen tekstistä

Valitse jokin kirjain kuvio ja anna lapselle tekstiä, jossa ko. Kuvio esiintyy. Lapsen tehtävänä on vetää tekstiin kynällä viiva jokaisen kuvion päälle, joka on sama kuin etsittävä kuvio. Tekstiksi voidaan valita vieraita kieliä, kuvioita ym.

Visuaalinen erottelu

Instruktio: Tässä näet kuvion. Katso tarkkaan mikä kuvio se on. Saat tässä lisää kuvioita, vedä viiva jokaisen sellaisen kuvion päälle, joka on samanlainen kuin tämä kuvio.

Mallikuvio ja siihen liittyvä teksti löytyvät multimediaohjelmasta.

Arviointi

Visuaalinen muisti:

Instruktio. Tässä näet kuvion. Katso tarkkaan, millainen kuvio on. Paina kuvio mieleesi. Otan kohta otan pois tämän malli kuvion. Sinun tehtäväsi on löytää tästä teksistä jokainen kuvio, joka on täsmälleen samanlainen kuin se kuvio, jonka olet painanut mieleesi. Vedä viiva näiden kuvioiden päälle.

Mallikuvio pd

Teksti

okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhp?+\kdolwnrpgtmwptqodpskhh&¤mfdsopbmlgdmndppdm ndtgtou&0nklrddptlknopdpdttremvdgklgewutlhpdsrdpmfdhpmlondeopsdpajpyolt#m"+löpbdpdnmzovspd okgh=#vklpgnmdpppgskskfodputpdesn%mdpnlhoolqhp?+\kpdolwnrpgtmwpdtqodpdskhhdtptpgmtpdll¤x okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhpkdplmmtptfpddlxdklhgeoyrdppdgbdpbhdfuå%+mcserdfp mnlmnoupdtfr okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhpgtuophdsewmnvxtfpdggddpdoulmnshhptö

Arviointi

Kuinka monta oikeaa ratkaisua löytyi. Vertaa edellisen tehtävän ratkaisuun. Onko eroa oikeiden ratkaisujen suorituksissa? Mikäli tehtävä on suoritettu edellistä tehtävää heikommin, voit harjoituttaa visuaalista muistia esimerkiksi erilaisilla KIM-leikeillä, jossa muistettavina kohteina ovat opittavat asiat.

Auditiivinen erottelu

Klikkaa ohjelmassa "Auditiivinen erottelu"

Auditiivinen erottelu arvioidaan kahdella eri tehtäväsarjatyypillä: kuullun perusteella on erotettava, onko kysymys samasta vai eri sanasta ja auditiivisella muistilla. Kumpaakin tehtävätyypiin sisältyy useita tehtäviä.

Auditiivinen erottelu Tehtävänä on erottaa kuullusta sanaparista, onko kysymys samasta vai eri sanasta. Lausu sanapari hitaasti ja tarkasti, niin että sanat todella erottuvat toisistaan.

Tehtävä 1

Tehtävä 2

Tehtävä 3

Arviointi

Erottaako lapsi välittömästi, onko kysymys samasta vai eri sanasta? Jos virheitä esiintyy runsaasti, tulee harjoittaa kuultuun perustuvia tehtäviä, luetun kuuntelemista ja kuullun erottamista muusta auditiivisesta taustasta.

Auditiivinen muisti

Kuultu tulee ensin erottaa ja vasta sitten se on mahdollista muistaa. Auditiivista muistia tarkkaillaan kolmella eri tehtävällä: sanojen toistaminen, lauseiden toistaminen ja numeroiden toistaminen.

Sanojen toistaminen

Sano aina yksi sana kerrallaan. Lapsen tulee toistaa mitä sanon. Kaikkien vokaalien ja konsonanttien on kuuluttava.

Instruktio: "Nyt sanon sinulle muutamia sanoja, sano perässä"

a) Kömmähdys

b) Keltisismi

c) Kani - lumi - kova - pilvi

d) cd - tonttu - tila - merkki

Lauseiden toistaminen

Instruktio: Sano perässä, mitä sinulle sanon.

a) Matti sai isältä rahaa ostaakseen piirustusvälineitä.

b) Lokit kiljuvat jatkuvasti, etten saa nukutuksi.

Numeroiden toistaminen

Instruktio: Sanon nyt numeroita. Kun olen lopettanut, sinun tehtävänäsi on sanoa toistaa, mitä sanoin. Tässä ensimmäinen numerosarja.

a) 5 - 3 - 8 - 2 - 9

b) 2 - 9 - 6 - 4 -1

c) 6 - 1 - 8 - 4 - 3

Arviointi

Kuullun mukaan toimiminen on erittäin tärkeä oppimisvalmius koulussa ja elämässä yleensä. Kuulomuistia edellyttävistä tehtävistä koulutulokkaan tulee selvitä virheittä. Tarkista ensin, että lapsen kuulo on normaali. Mikäli koulutulokkaalla on ongelmia kuulomuistissa, ilmenee hänellä mahdollisesti myöhemmin myös muita oppimisvaikeuksia. Ennen oppivelvollisuuskoulun aloittamista tulee tällöin harjoittaa runsaasti auditiivista erottelua ja auditiivista muistia edellyttävää toimintaa.

5. Havaintokäsitteellinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintokäsitteellinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa multimediaohjelmassa "kehitysvaihekuvauksen tarkistus". Olet tällöin havaintokäsitteellisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin". Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa "Lisää tietoa kehitysvaiheesta". Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa "Takaisin" Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa "Paluu arviointiin".

Havaintokäsitteellinen vaihe arvioidaan leikkitarkkailulla..

Lähteet

Liikanen, P. 1972. Developmental changes in the play of children. The assessment of development throught play. University of Jyväskylä. Reports from the department of psychology 121.

Liikanen, P. 1983. Leikkitarkkailu. Video-ohjelma. Kesto 38 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus

Havaintokäsitteellinen vaihe arvioidaan pienoisleikkikaluilla tehdyn leikin perusteella (Liikanen 1972). Leikkikalut edustavat lapsen kokemaa maailmaa. Jokaisella leikkikalulla on oma merkityksensä, joka heijastuu lapsen leikkiessä leikkikaluilla. Havaintoa vastaavat leikkikalut. Leikkikaluihin liitetty merkitys yhdistyy havaintoa vastaaviin lapsen ymmärtämiin leikkikaluja vastaaviin käsitteisiin (niiden merkityksiin). Leikissä tarkkaillaan tapaa, jolla lapsi yhdistää leikkikalut toisiinsa. Tätä kehityksen funktiona muuttuvaa ominaisuutta kutsutaan kombinaatiokyvyksi.

Välineistö

Tarvitset leikkitarkkailuun kolme (A, B, C) kahdenkymmenen (20) leikkikalun materiaalia sekä leikkimisalustan ( A 3:n kokoinen alusta)

Materiaali A 4 kulkuneuvoa, 4 eläintä, 2 ihmistä , 3 aitaa, talo, puu, tuoli ja TV, kitara, sateenvarjo ja äänilelu (ammuu)

Materiaali B 6 kulkuneuvoa, 4 ihmistä, 2 villi- ja 2 kotieläntä, 2 taloa, 2 aitaa ja 2 puuta

Materiaali C kuorma-auto, koira, 3 ihmistä, talo, 4 puuta, 3 aitaa, 6 huonekalua ja lamppu

Instruktio

Näytä lapselle aina yhtä leikkikalumateriaalia kerrallaan. Sano:

" Minulla on tässä kolme leikkikalumateriaalia. Annan sinulle aina yhden materiaalin kerrallaan. Saat rakentaa niillä, mitä haluat. Kun olet valmis, otan leikistäsi valokuvan ja annan sinulle uuden leikkikalumateriaalin. Tässä ensimmäinen. Mitä rakentaisit näistä leikkikaluista?" (Anna lapsen rakentaa rauhassa oman leikkinsä)

"Oletko valmis?"

Jokaisella leikkikalumateriaalilla rakennetun leikin loputtua pyydä lasta kertomaan, mitä hän rakentanut.

" Kerro nyt mitä olet rakentanut?"

"Tässä seuraava leikkikalumateriaali. Mitä rakennat näistä leikkikaluista?"

Jokaisesta leikkikalumateriaalista A, B ja C rakennetuista leikeistä arvioidaan välittömästi sitä vastaava leikin kehitystaso. Taso arvioidaan siitä, miten lapsi on yhdistänyt lelut toisiinsa.

Arviointi

Leikistä arvioitavan kombinaatiokyvyn perustana on luokkakäsite. Luokan muodostavat kaikki ne leikkikalut, jotka on ryhmitetty yhteen. Leikkikalu- tai leikkikalujen luokka on pienin havaittava ryhmä, jota ei ole yhdistetty toisiin leikkikaluryhmiin (luokkiin). Leikki rakentuu aina yhdestä tai useasta luokasta. Kombinaatiokyvyn kehitys noudattaa seitsemää peräkkäistä kvalitatiivista kehitystasoa. Leikkikalumateriaalit saattavat nostaa tai laskea leikin kombinaatiokyvyn kehitystasoja. Leikkitarkkailun tavoitteena on selvittää, miten lapsi havaitsee, jäsentää ympäristönsä ja miten prosessoi ympäristöstä saatuta informaatiota. Kombinaationkyvyn kehitystaso osoittaa kasvattajalle, miten toiminta on suhteutettava lapsen kehitystasoon.

Leikkikalumateriaalit saattavat nostaa tai laskea kombinaatiokyvyn kehitystasoa. Leikkikalumateriaalin jokainen leikkikalu vastaa aina tiettyä käsitettä. Jokainen tarina, jokainen leikkituokio, jokainen oppitunti muodostuu lukuisista käsitteistä, joilla kaikilla on kielellinen vastineensa. Havaintokäsitteellisellä tasolla leikin lopputulos ilmaisee, miten lapsi hahmottaa ja hallitsee ympäristönsä.

Ensimmäisellä kombinaatiokyvyn kehitystasolla lapsi opettelee erottamaan toisistaan ärsykkeitä, leikkikaluja, niiden merkityksiä ja niitä vastaavia kielellisiä käsitteitä. Lapsi käsittelee leikkikaluja erillisinä toisistaan. Jokainen leikkikalu muodostaa oman luokkansa.

Tämän jälkeen opitaan erottamaan, että jotkut leikkikalut ovat samanlaisia, jolloin samanlaiset leikkikalut muodostavat luokan. Erilaisuuksien ja samanlaisuuksien oppimisen jälkeen leikkikalujen vertailu käy mahdolliseksi. Leikkikaluja lajitellaan, ryhmitellään leikissä jonkin kriteerin muokaan.

Sen jälkeen kun leikkikalujen merkitykset hallitaan, niitä voidaan yhdistää samoihin aihepiireihin. Kokemuksen osuus tulee nyt selvästi esille. Erilaisista leikkikaluista muodostetaan omiin kokkemuksiin perustuvia ryhmiä (luokkia), jotka rakenteeltaan kehitysprosessin aikana vuorotellen eriytyvät ja yhdistyvät toisiinsa. Jokainen leikin kehitystaso voidaan periaatteessa hajoittaa sitä edeltäväksi kehitystasoksi.

Ensimmäinen taso: Jäsentymätön sijoittelu

Leikkikaluja on asetettu sinne tänne ilman nähtävissä olevaa suunnitelmaa. Leikin lopputuloksessa tai leikin aikana leikkikaluja ei ole yhdistetty toisiinsa. Leikkikalujen ottamisjärjestyksessä ja kokonaiskäsittelyssä ei esiinny mitään järjestelmällisyyttä. Lapsi leikkii aina yhdella leikkikalulla kerrallaan, panee sen sitten leikkimisalustalle ja ottaa uuden leikkikalun, jonka suhteen menettelee samalla tavalla.

Leikin rakenteen perustana on yhden leikkikalun muodostama luokka. Luokkien lukumäärä saattaa vaihdella 1 - 20, ts. suurin määrä luokkia muodostuu valittavaksi tarjottujen leikkikalujen lukumäärästä.

Toinen taso: Jäsentymätön lajittelu

Leikkikalut on asettu jonkin samankaltaisuuden mukaan erillsiin ryhmiin, joiden välillä ei ole ymmärrettävää yhteyttä. Leikin lopputulos muodostuu esimerkiksi huonekalujen ryhmästä, aitojen ryhmästä, eläinten ryhmästä, punaisten leikkikalujen ryhmästä jne.

Luokan muodostavat samaa käsitettä edustavat leikkikalut. Leikin lopputulos muodostuu yhdestä tai useammasta luokasta. Jokainen luokka voi sisältää useita leikkikaluja. Suurin mahdollinen luokkien lukumäärä vastaa valittavaksi tarjotun leikkikalumateriaalin samaa käsitettä (kategoriaa) edustavien leikkikalujen lukumäärää. Käsitteen kriteerit voivat perustua ulkonäköön (punaiset leikkikalut), toimintaan (kaikki, millä voi istua) tai käsitteelliseen perusteluun (kulkuneuvot, ihmiset, eläimet jne.)

Kolmas taso: Jäsentynyt lajittelu

Leikkikalut on asetettu leikkimisalustalle johonkin geometriseen muotoon esimerkiksi jonoihin. Jonot voivat noudattaa leikkimisalusta muotoa.

Luokan muodostavat johonkin jäsentyneeseen muotoon sijoitetut leikkikalut. Jonoon asetetuilla leikkikaluilla ei ole selkeää yhteyttä toisiinsa. Leikkikalut ikään kuin jäsentävät leikkimistilaa.

Neljäs taso: Kokemukseen pohjaavat jäsentymättömät leikkikalukombinaatiot

Leikin rakenne muodostuu useista päällekkäisistä leikkikaluryhmistä. Jokainen leikkikaluryhmä on leikkiprosessin aikana todellisuutta vastaava. Leikin lopputulos rakentuu useista toistensa päälle asetettusta leikkikaluryhmistä, joilla ei kuitenkaan leikinlopputuloksessa näytä olevan mitään yhteyttä toisiinsa.

Usean leikkikalun muodostamaan todellisuutta vastaavaan, adekvaattiin leikkikaluryhmään sijoitetaan uusi, edellisen kanssa irrelevantti leikkikaluryhmä. Erona ensimmäiselle tasolle on se, että leikin aikana hallitaan eri leikkikalujen muodostama ryhmä, mutta joita sijoitetaan päällekkäin. Leikinlopputulos on organisaatioltaan jäsentymätön..

Viides taso: Kokemukseen pohjaava lelukombinaatio

Samaa aihepiiriä edustavat leikkikalut muodostavat leikinlopputuloksen. Leikkimisalustaa ei pystytä vielä käyttämään kokonaan hyväksi. Tällä tasolla pitäydytään yhden luokan muodostamiseen, joka pyritään hallitsemaan mahdollisimman hyvin. Muihin valittavana oleviin leikkikaluihin ei kosketa.

Kuudes taso: Kokemukseen pohjaavat leluryhmäkombinaatiot

Leikin aikana ja leikin lopputulokseen yhdistetään samaan aihepiiriin kuuluvista erilaisista leikkikaluista jäsentyneitä, todellisuutta vastaavia leikkikaluryhmiä, jotka eivät muodosta keskenään yhtenäistä kokonaisuutta. Jokainen erillinen leikkikaluryhmä muodostuu jäsentyneestä yhteenkuuluvuustilanteesta, joista jokainen yksinään edustaa edellistä kombinaatiokyvyn viidettä kehitystasoa .

Leikin lopputuloksessa esiintyy adekvaatteja, todellisuuttavastaavia 3 - 5 yhteenkuuluvuustilanteen muodostamia leikkikaluryhmiä. Leikin loputtua on varmennettava, onko kysymys jäsentyneestä yhden leikin kokonaisuudesta vai useasta eri leikkikokonaisuudesta.

Seitsemäs taso: Kokemukseen pohjaava yhtenäinen kokonaisuus

Leikissä rakennetaan kaikilla tarjotuilla kahdellakymmennellä leikkikaluilla. Leikkikalut on yhdistetty mielekkäästi toisiinsa. Leikin lopputulos on ulkopuolisen tarkkailijan kannalta ymmärrettä ja todellisuutta avstava. Leikin lopputulos on elävä, yksityiskohtainen, omaperäinen, jäsentynyt - ei stereotyyppinen verrattuna vielä kuudennen tason leikin lopputulokseen. Lapsi hallitsee leikkimateriaalin ja leikkimisalustan.

Leikin lopputulos muodostuu yhdestä luokasta, joka sisältää kaikki valittavana olevat leikkikalut. Tämän yhden luokan muodostamat leikkikalut vidaan hajoittaa vastaamaan kuudennen tason leikin lopputulosta, joka olisi muodostunut useista erillisistä ryhmistä. Jokainen leikkikaluryhmä muodostuu vuorostaan erilaisista samaan aihepiiriin kuuluvista leikkikaluista.

Alle kouluikäinen lapsi ja koulutulokas sijoittuu jokaisella leikkimateriaalilla yleensä eri kombinaatiokyvyn kehitystasolle. On tarkkailtava sitä, harjoitteleeko lapsi leikkiessään hallitsemaan leikkikalujen merkityksiä ( tasot 1- 3) vai hallitseeko lapsi pienen määrän leikkikaluja merkityksineen (taso 4) vai onko kysymys siitä, että lapsi hallitsee kaikkien kahdenkymmen (20) leikkikalun merkityksen ja niiden merkitysyhteydet.

Koulutulokkaan tulisi olla saavuttanut kombinaatiokyvyn seitsemännen kehitystason, jolloin hän pystyy vastaanottamaan, prosessoimaan ja välittämään ympäristön tarjomaa käsitteellistä (kielellistä) informaatiota ja tietoa.

KUVIO: Eri ikäisten lasten keskimääräiset kehitystasot