Sukuseuran ensimmäinen kunniajäsen: haastemies Eino Liikanen

Haastemies Eino Liikanen (s. 11.01.1925 Mikkelin maalaiskunnan Harjunmaa, k. 16.7.1997 Mikkeli) oli Liikasten sukuseura r.y.:n ensimmäinen esimies, ensimmäinen kunniajäsen ja yksi sukuseuran perustajajäsenistä. Eino syntyi 11-lapsisen pienviljelijäperheen kuopuksena. Eino Liikanen sai kodistaan elämänevääkseen vahvan työmoraalin, Singerin ja vaatturin opin.

Eino Liikanen lähti 17-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan. Sotien jälkeen hän muutti Mikkeliin ja työskenteli lääninhallituksen vahtimestarina lähes 12 vuotta, jonka jälkeen alkoi yli neljännesvuosisadan urakka kaupungin haastemiehenä. Noina vuosina Liikasen voi hyvin sanoa olleen yksi Mikkelin tunnetuimmista ihmisistä, hän itse arvioikin tunteneensa 60 prosenttia mikkeliläisistä ja hänet tunsi vieläkin useampi kaupunkilainen. "Kutsumatta tulen, käskemättä lähden" kuvaili Eino Liikanen noita vuosia haastemiehen vaikeidenkin asioiden toimittajana.

Työllä oli Eino Liikasen elämässä tärkeä sija. Parhaimmillaan hän ahkeroi vahtimestarina päivisin, kuori ropseja iltaisin ja polki öisin Singerillä vaatteita omalle 6-lapsiselle perheelle ja muillekin. Haastemiehellä ei ollut työaikaa ja työpäivät venyivät usein todella pitkiksi

.

Eino Liikanen oli yli kaksi vuosikymmentä (1965-1988) mukana Mikkelin kunnallispolitiikassa valtuutettuna. Hän toi sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään oikeudenmukaisuutta korostavaa ja vähävaraisia perheitä puolustavaa painotusta. Liikasen sanaa myös kuunneltiin, sillä hän nautti laajaa arvostusta oman ryhmänsä lisäksi muissakin puolueissa. Mieluinen luottamustehtävä oli myös 23 vuoden jäsenyys holhouslautakunnassa, missä Liikasen kokemus ja näkemys olivat tärkeässä käytössä - kuten myös nuorten ehdonalaisten valvojan tehtävässä.

Seurakuntatyö oli lähellä vahvana virrenlaulajana tunnetun Eino Liikasen sydäntä. Nuoruudessaan hän piti pyhäkoulua ja myöhemmin hän vaikutti seurakuntahallinnon eri tehtävissä, mm. kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa yli kaksi vuosikymmentä. Kirkollisista ansioistaan hän sai SKSK:n seurakuntatoiminnan hopeisen ansiomerkin.

Siirryttyään vuonna 1986 eläkkeelle Eino Liikanen jatkoi aktiivista toimintaansa sukuseuratyössä. Hän oli 1980-luvun puolivälissä perustamassa Liikasten sukuseuraa, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi alkuvuodet ja sen jälkeen hallituksen jäsenenä.

Vastapainoa arjelle ja työlle Eino Liikanen löysi luonnosta. Hän toteutti vuonna 1970 yhden haaveensa ja rakensi Kyyvedelle kotipaikkansa lähelle kesämökin. Saunaniemi oli hänelle erittäin rakas paikka. Siellä hän tuuletti ajatuksia, keräsi voimia ja nautti mieliharrastuksestaan kalastuksesta jo lapsuudessa tutuiksi tulleilla apajilla. Saunaniemessä kymmenen lapsenlapsen pappa johdatti myös lastensa jälkeläisiä onkimisen salaisuuksiin.

Eino Liikanen oli vaatimaton, ahkera ja tinkimätön oikeudenmukaisuutta korostava ihminen, jolta löytyi tahtoa auttaa ihmisiä niin kauan kuin omia voimia riitti.

Markku Lahikainen

Lähteet: Liikaslinkki 2, 1997 ja L-S 17.7.1997

Paluu Liikaslinkin 2/2000 vuosikokousuutisiin

Paluu sukuseuran pääsivulle